JENNI LEVÄVAARA LÖYSI PAIKKANSA KESKELTÄ HUITTISLAISTA METSÄÄ

Teksti: Satakunnan Kansa, Harri Vallin

Rankkasade ropisee huopakattoa vasten keskellä Huittisten ja Köyliön välissä olevaa laajaa metsäaluetta. Syksy tekee tuloaan, mutta jykevästä kelohongasta rakennetun hirsilinnan sisällä on lämmin. Massiivinen, metrin mittaisia halkoja syövä takka pitää tilat varmasti lämpimänä paukkupakkasillakin.

Hirsilinna ja tontin kymmenen muuta rakennusta ovat television hyvinvointiohjelmien valmentajana tutuksi tulleen Jenni Levävaaran ja hänen miehensä Teron valtakuntaa. Jenni ja pariskunnan kaksivuotias Aaron-poika asuvat nykyään pääsääntöisesti täällä, mutta työt pitävät Teroa paljon Helsingissä.

– Me olemme olleet Aaronin kanssa elokuusta saakka ihan virallisesti huittislaisia, Jenni sanoo.

Ovi käy, ja sisään astuu Jennin äiti Päivi Levävaara mukanaan iso pellavaliina.

– Tästä seitsemän euron pöytäliinasta tulee nyt design-verhot holvisaunaan, hän sanoo.

– Rakastan pellavaa, puuvillaa ja muita luonnonmateriaaleja. Kun kirpparilta löytyy hyviä pellavakankaita, ne on melkein pakko ostaa, Jenni jatkaa.

Päivi istuu ompelukoneen ääreen ja tasainen surina täyttää huoneen. Aiemmin Huiliksena tunnetusta paikasta tehtiin kaupat viime vuoden maaliskuussa, ja uudet omistajat nimesivät sen Rahgamo Resortiksi. Hyvinvointi- ja valmennuskeskuksen nimi tulee aluetta ympäröivistä rahkasammalmatoista. G-kirjaimen tarkoituksena on personoida se omanlaiseksi.

Paikka on Jennin pitkäaikainen unelma, mutta hän löysi sen täysin sattumalta. Kun ystävä kertoi viitisen vuotta sitten Huittisista löytämästään paikasta, Jenni ei olisi välttämättä osannut edes sijoittaa Huittisia kartalle tarkalleen. Hän lähti kuitenkin ystävänsä mukaan katsomaan paikkaa, jonka varalle ystävällä oli omia suunnitelmia.

– Tuota metsää ei ollut silloin vielä harvennettu ja ihastuin siihen täysin. Rakastan keloa ja rakastan metsää. Tämä paikka oli aivan täydellinen. En uskonut, että näin etelästä tällaista paikkaa edes löytyisi.

Jenni lähti selvittämään mahdollisuuksiaan ostaa paikka. Hän päätyi siihen, ettei se ole vielä mahdollista – jos niin on tarkoitettu, unelma toteutuu ajallaan.

Luontaisterveyttä, liikuntaa, valmentamista ja ravintoasioita tähän mennessä 20 vuoden ajan opiskellut Jenni Levävaara alkoi haaveilla omasta hyvinvointi- ja valmennuskeskuksesta jo yli kymmenen vuotta sitten.

Ensin hän ajatteli perustaa keskuksen lapsuutensa kotitilalle Vihtiin, missä hänen vanhempansa ovat pyörittäneet maatilamatkailun, tapahtumien ja juhlien ympärille rakentunutta Heinojan kestitupaa jo 25 vuotta. Jennin visio hyvinvointikeskuksesta oli selvä.

– Halusin sellaisen paikan, jossa pystyisin yhdistämään sen kaiken, mitä osaan ja mihin uskon. Siellä olisi terveellinen, ravitseva, laadukkaista raaka-aineista tehty ruoka, puhdasta luontoa ja vettä, liikuntaa, hyvän mielen valmennusta ja luontaishoitoja.

Hän esitti ideoita vanhemmilleen, mutta heidän näkemyksensä eivät oikein kohdanneet.

Jossain vaiheessa ajattelin, että jos haluan toteuttaa haaveen, minun pitää päästää siitä maatilasta irti.

Huilis oli myynnissä pitkään, ja Jenni seurasi sen hintakehitystä kolme ja puoli vuotta. Yksin hän ei olisi saanut isoa lainaa kuin paikan ostamiseen olisi tarvittu, ja merta rakastava Tero oli iskenyt silmänsä merenrantapaikkaan. Niiden välillä oli tehtävä valinta.

Teron mukaan kiinteistöä ostaessa on kolme tärkeää seikkaa: sijainti, sijainti ja sijainti. Tämä on keskellä ei mitään. Sanoin, että se tässä juuri on parasta. Ihmiset haluavat varmasti tulevaisuudessa paikkoihin, jotka ovat keskellä ei mitään, ja joissa pääsee kosketuksiin luonnon kanssa. Jenni sai miehensä houkuteltua käymään Huittisissa, ja hänkin alkoi lämmetä ajatukselle.

Kun kaupoista oli kulunut vuosi, Tero sanoi, että olin oikeassa. Pääasiassa yritysasiakkaiden kokouspalveluihin ja valmennuksiin keskittyvän Rahgamo Resortin varauskirja täyttyi vauhdilla. Vieraita oli Suomen lisäksi eri puolilta Eurooppaa ja aina Venäjältä, Yhdysvalloista ja Kiinasta saakka. Yksityisasiakkaille yritys järjestää retriittejä, hyvinvointipäiviä ja -viikonloppuja, minkä lisäksi tiloissa järjestetään erilaisia juhlia.

Sitten tuli helmikuu, koronavirus ja hiljaisuus. Varauskalenteri tyhjeni muutamassa päivässä täysin.

Meillä oli kevättalven viimeinen tilaisuus helmikuun toisena päivänä. Sitten kaikki kevään ja kesän tapahtumat peruttiin. Siinä tuli vähän sellainen olo, että mitäs sitten tehtäisiin.

Kauaa sitä ei tarvinnut miettiä. Oli paljon asioita, joita Jennin oli tarkoitus tehdä, mutta joihin ei ollut aiemmin aikaa. Nyt oli aikaa kirkastaa yrityksen brändiä, tehdä asiakaskyselyjä, uusia verkkosivut ja aloittaa verkkovalmennukset, joita hän oli miettinyt jo kymmenen vuotta. Täydellistä hiljaisuutta kesti viisi kuukautta, minkä jälkeen kalenteri alkoi täyttyä erittäin nopeasti.

– Saimme muutaman viikon aikana ihan valtavan määrän tarjouspyyntöjä, Jenni sanoo.

Kun puhe koronan toisesta aallosta yltyi, alkoi taas varausten peruminen. Jenni Levävaara arvelee syksyn kovan varausbuumin johtuneen joko MM 95: Takaisin leijonaksi -televisio-ohjelman tuomasta julkisuudesta. Hän valmensi ohjelmassa vanhoja leijonalegendoja, Timo Jutilaa, Janne Ojasta, Mika Niemistä, Mika Strömbergiä, Jukka Tammea ja Pentti Matikaista takaisin kisakuntoon.

Valmennus täytyi hoitaa lempeästi ja hienovaraisesti, sillä kyllähän entiset ammattiurheilijat ja maailmanmestarit tietävät arvonsa. On hyvin pienestä kiinni ettei Jennikin ole maailmanmestari. Laji oli bikinifitness ja vuosi 2014, kun hän nappasi MM-hopeaa vain yhden pisteen erolla kultamitalistiin. Perinteisestä fitnesistä hänellä euroopanmestaruus vuodelta 2007 ja MM-hopea vuodelta 2006. Hän kilpaili viimeksi vuonna 2015, jolloin hän vei bikinifitnesin suomenmestaruuden puolta nuorempien kilpailijoiden nenän edestä. Hän ei vanno, ettei vielä palaisi kilpaurheilun pariin.

Kilpailuviettini on aika voimakas ja ikä on vain numero. Tällä hetkellä se numero on 43.

Rakas, sinusta on tullut pullukka -televisio-ohjelman ensimmäisen tuotantokauden mainos, jossa ohjelmaan haettiin pareja, herätti Jenni Levävaarassa tunteita vuonna 2011.

Ajattelin, että kuka hullu lähtee mukaan tuollaiseen ohjelmaan. Jos valmennuksessa on yksi sääntö, se on: ”älä koskaan valmenna puolisoasi”.

Jenni oli unohtanut koko asian, kun tuotantoyhtiöstä soitettiin, ja häntä pyydettiin ohjelman koekuvauksiin. Hän suostui ja tuli valituksen ohjelman juontajaksi ja parien valmentajaksi.

Ajattelin, että minulla voisi olla jotain sellaista annettavaa, mitä monella kollegallani ei ole. En tiedä, miten monella personal trainerilla on yhtä laaja tausta. Jos yksikin katsoja muutti elämäntapojaan terveellisemmiksi ohjelman takia, se kannatti tehdä.

Hän oli ohjelmassa mukana kolme tuotantokautta ja niiden välissä Suomen suurin pudottaja -ohjelman valmentajana.

Lähden ohjelmiin mukaan vain, jos niissä mennään ammattitaito edellä, ja projekti on riittävän kiinnostava. Takaisin leijonaksi -projekti oli.

Toivottavasti ihmiset ovat tykänneet siitä niin paljon, että pääsisimme tekemään siihen jonkinlaista jatkoa.

Sade laantuu ja aurinko työntyy esiin pilvien takaa. Pihassa olevan lähdelammen suihkulähteen solina pääsee oikeuksiinsa, kun sateen ropina ei peitä sitä.

Tuossa vieressä on aivan taianomainen suo. Se on mielestäni hyvin voimaannuttava.

Tiheä metsä muuttuu nopeasti avaraksi suoksi, jota pitkin pääsee kulkemaan kuivin jaloin vain pitkospuita pitkin. Pitkospuut johtavat noin KAHDEN kilometrin päässä olevalle laavulle.

– Pitkospuiden uusiminen oli meidän ensimmäisen kesän projekti. Tämän vuoden proggis on ollut kokoustilojen ja joogastudion rakentaminen vanhaan halliin. Ensi kesänä pitäisi kunnostaa lammen rannat ja sen yli kulkeva silta, Jenni listaa.

Myös rakennuksia on kunnostettu, sillä niihin oli kertynyt jonkin verran korjausvelkaa niiden viiden vuoden aikana, kun paikka oli myynnissä.

Mieheni on ottanut vastuun kiinteistöistä, pihoista ja saunan lämmityksestä silloin, kun hän ei ole Helsingissä. Vieraat ja heidän palvelemisensa ovat minun heiniäni.

Pisimmillään niin emäntänä, kokkina ja tarjoilijana kuin siivojanakin toimivan Jennin työpäivät ovat venähtäneet 22-tuntisiksi.

Ehkä minun ei ihan kaikkea täällä tarvitsisi tehdä itse. Ehkä joku muu voisi tulevaisuudessa hoitaa vaikka perunoiden kuorimisen ja illan blokkaamisen. Hyville ammattilaisille täällä olisi heti töitä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email